Jokin nimi sukuyhdistyksellä on oltava – nimi, joka erottaa sen monista muista.
Suomalainen asutus- ja elämishistoria on tosin johtanut siihen, että Turun Mätäjärven korttelin Pihkalan talossa asuneen Joosef Pietarinpojan (Josephus Petri) nimivalinta ei ole jäänyt kovinkaan vakaaksi. Kun hän aloitti 1500- ja 1600-lukujen taitteessa pappisopintonsa Turun katedraalikoulussa, hän käänsi kotitalonsa nimen latinaksi (Gummerus) ja otti sen sukunimekseen. Nimi juontuu siis pihkaa tarkoittavasta latinankielen sanasta (gummi). Samasta on johdettu myös oman kielemme sana kumi.
Josephuksen ja hänen puolisonsa Scolastika Matintyttären jälkeläisiä elää maassamme ja muuallakin nyt kymmenillä eri nimillä, sillä varsinkin Länsi-Suomessa sukunimi on yleensä noudattanut talon nimeä. Suku ilmentää tänään monipuolisesti ja kattavasti suomalaista elämää sen kaikissa ulottuvuuksissa.
Sukuyhdistyksemme on perustettu vuonna 1957. Sen on ollut määrä tuoda yhteyksiä laajan suvun jäsenten välille ja vaalia sen monipuolista kulttuuriperintöä. Tähän mennessä olemme julkaisseet kolme suvun vaiheita ja jäsenistöä kuvaavaa teosta – ensiksi vuonna 1964 ilmestyneen julkaisun ”Gummerus-Pihkala suku, Josephus Petri Gummeruksen ja Scolastika Matintyttären jälkeläiset kahdenteentoista polveen saakka’. Vuonna 1992 ilmestyi Gummerus-Pihkalan Suku ja vuonna 2001 laaja täydennysosa Gummerus-Pihkalan suku II. Vuonna 2017 ilmestyi kirjan osa III.
